takaisin etusivulle
seuraava sivu


Luovuus ja design-tutkimus


Design-tutkimus on osa tieto- ja viestintätekniikan alan suunnittelutyötä. Sen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa innovatiivisia oppimisympäristöjä ja samalla tehdä niihin liittyvää empiriistä tutkimusta. Tavoitteena on teorian ja käytännön kehittäminen (Järvelä & Häkkinen & Lehtinen, 2006, 10.)

“Luovuus on usein tärkeä osa designprosessia, muotoilijan minäkuvaa ja suunnittelutyön tuotoksia. Luovuus on myös tärkeä arviointiperuste. Luovuus itsessään ei tietenkään takaa designia, eikä luovuus ole välttämättä edes onnistuneen designin perusedellytys: usein hyvä design perustuu jo kauan aikaa sitten keksittyihin ideoihin ja tapoihin tehdä, ja niistä ponnistamalla tuotetaan nykyhetkeen sopivin designratkaisu. Kyse on siis pitkälti soveltamisesta, eikä – kuten usein luullaan – uuden keksimisestä.
Designprosessissa luovuutta voidaan kokea, hyödyntää ja mitata monella tasolla. Luovat läpimurrot tapahtuvat usein pitkällisen perehtymisen myötä, kun designongelmaa määritellään niin sanotussa hautomisvaiheessa. Hautomisvaiheessa suunnittelu voi tuntua pysähtyneeltä, kun suunnittelija käsittelee tietoisesti ja alitajuisesti haasteen eri ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. Tänä aikana tapahtuu usein sisäisiä ahaa-elämyksiä, ideoita ja havaintoja.”
http://mlab.uiah.fi/polut/Luovuus/luovuus.html



Asiantuntijayhteisöjen näkyväksi tekeminen


Teemu Leinonen esitteli luennolla LeMill -webyhteisön. LeMill on oppimisresurssien löytämiseen, tuottamiseen ja jakamiseen perustuva webyhteisö. Tämä sai ryhmämme pohdiskelemaan, miten asiantuntijayhteisöt voisivat tehdä osaamistaan näkyväksi.

Asiantuntijuus


Asiantuntijuutta on tutkittu ja määritelty useasta eri näkökulmasta asiantuntijuuden synnyn, sisällön ja ilmenemisen selvittämiseksi. Asiantuntijuustutkimus on murrosvaiheessa. Asiantuntijuuden tiedollista osaamista korostavien määritysten rinnalle ovat nousemassa asiantuntijatoiminnan persoonalliset ja sosiaaliset määreet. Asiantuntijuutta on yleensä pidetty yksilön ominaisuutena. Yksilöllisestä lähestymistavasta on siirrytty kohti asiantuntijakulttuurien kuvausta. (Vesterinen, 2002, 23; Eteläpelto, 1997, 86; Murtonen, 2004, 77; Lehtinen & Palonen, 1997, 113.)

Sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet huomioivaa asiantuntijuusnäkemystä kutsutaan verkostoituneen asiantuntijuuden teoreettiseksi viitekehykseksi. Siinä asiantuntijuutta ei tarkastella yksilön ominaisuutena vaan yksilön, yhteisön sekä kulttuurin välisen vuorovaikutuksen tuotteena. Asiantuntijayhteisöllä on oma kulttuurinsa, jolla on sille tyypillinen kieli (terminologia yms.), toimintatavat sekä työvälineet.
(Salovaara, 2004.)

Informaatioteknologian kehittyminen on muuttanut tiedonsiirron, koulutuksen ja asiantuntijuuden oleellisesti. Informaation siirtäminen on aikaisempaa nopeampaa ja helpompaa. Tämän vuoksi myös informaation monikeskisestä vaihdosta on tulossa työn tyypillinen sisältö. Tiedon sitominen kontekstiin ja sen käytännöllinen soveltaminen onkin muodostumassa yhä suuremmaksi ongelmaksi. Tämän kehityksen seurauksena asiantuntijuuden määrittely ja asiantuntijaksi kehittyminen ovat uudenlaisten haasteiden edessä. (Lehtinen & Palonen, 1997, 118.)

Monet yritykset ja organisaatiot toimivat dynaamisissa ja kiihkeissä ympäristöissä. Tehokkaasti jaettu asiantuntijuus on ratkaisevan tärkeää monilla aloilla. Tiedonhallinta tutkii, kuinka yritykset voivat tehokkaasti hallita, varastoida, hakea ja kasvattaa heidän älyllistä omaisuuttaan. Viimeaikaisessa tiedonhallinnan tutkimuksessa ja käytännössä on menty kohti jaettua asiantuntijuutta. Organisaatiot ovat alkaneet tutkia kuinka yhdistää oppivan organisaation käsite tiedonhallintastrategioihin. Teknologialla on ollut merkittävä rooli sekä tiedonhallinnassa että työssä oppimisessa. Bill Penuel ja Andrew Cohen kuvailevat artikkelissaan Coming to the Crossroads of Knowledge, Learning, and Technology: Integrating Knowledge Management and Workplace Learnig tämän tutkimustyön tuloksena syntyneitä teknologialla tuettuja tiedonhallintastrategioita, oppimismenetelmiä ja sovelluksia, joilla voidaan työyhteisöissä tukea sekä aloittelijoiden että asiantuntijoiden asiantuntijuuden kehittymistä (Ackerman, Pipek & Wulf, 2003;Penuel & Cohen, 2003).

Esimerkkejä siitä, miten yhteisö on tehnyt asiantuntijuutensa näkyväksi


Skills Planning and Development - SPUD -projekti

SPUD

Kuva 9. SPUD

Yksi tiedonhallinnan väline, jolla voidaan esittää tiedon jakautumista yrityksessä, on graafisessa muodossa oleva tietokartta. Se kuvaa yrityksessä olevan erilaisen tiedon sijainnin, siitä vastuussa olevat henkilöt, sen mihin erilaista tietoa käytetään ja kenellä on käyttöoikeudet tietoihin. SPUD projekti (kuva 9.) Microsoftissa on esimerkki graafisessa muodossa olevan tietokartan soveltamisesta aloittelijoiden oppimisessa heidän tiedon hankinnan tukena. SPUD:n avulla aloittelijat saivat paremman käsityksen yrityksen eri alojen asiantuntijoista ja siitä kuinka lähestyä heitä. Tätä tietoa he tarvitsivat määrittäessään kenen puoleen kääntyä ratkaistessaan työssään kohtaamiaan uusia ongelmia. (Penuel & Cohen, 2003, 61 - 62.)

The Center for Innovative Learning Technologies (CILT )

The Center for Innovative Learning Technologies on innovatiivinen yhteistyö, joka yhdistää teollisuuden ja oppimisteknologian tutkijat. The CILT Knowledge Network on ajan tasalla oleva tietokanta saatavilla olevasta tutkimusyhteisön oppimisteknologian resursseista. The CILT Knowledge Network on kaikkien CILT:n jäsenten käytettävissä. Tietokanta sisältää kuvauksia CILT:n jäsenistä, projekteista ja artikkeleista, ja tietokannassa olevan työkalun (ReferralWeb) avulla käyttäjät voivat visuaalistaa CILT:ssä olevien ihmisten välisiä yhteyksiä. The CILT Knowledge Network:n tekee asiantuntijoille hyödylliseksi tietoverkkoa ympäröivä prosessi ja motivoiva yhteistyö. (Penuel & Cohen, 2003, 70 - 71.)



Esimerkki siitä, miten yksilö on tehnyt asiantuntijuutensa näkyväksi



Antoni Gaudí i Cornet ( 1852-1926) oli katalonialainen arkkitehti ja katalonialaisen modernismin tärkein edustaja. Hän kehitti huikean omaperäisen ja jopa surrealistisen arkkitehtonisen muotokielen. Gaudí työskenteli pääasiassa kotikaupungissaan Barcelonassa, missä sijaitsevat hänen tunnetuimmat työnsä, Guellinpuisto ja Sagrada Familia -katedraali.

Alla oleva kuva on La Sagrada Familian-kirkon ovesta.Ovi on suurikokoinen. Tämä pieni yksityikohta kertoo kirjaimista, sanoista ja sanojen merkityksestä. Gaudin suunnittelemissa rakennuksissa korostui hänen omaleimainen arkkitehtuuri; spiraalimaisuus. Hänen tyylinsä näkyy kaikissa hänen suunnittelemissaan rakennuksissa. Gaudin seitsemän työtä kuuluu Unescon maailmanperintöluettoloon. Gaudi sai ideoita työhönsä luonnosta. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Antoni_Gaud%C3%AD)



Kirjaimista se alkaa
Kuva 10. Kirjaimien ja sanojen merkityksestä



seuraava sivu

takaisin etusivulle