takaisin etusivulle
seuraava sivu


Ruohotien (2002, 107) mukaan oppiminen ymmärretään muutoksena tai muutoksen mahdollisuutena. Usein korostetaan myös kokemuksen roolia. Muutoksella Ruohotien mukaan tarkoitetaan käyttäytymisen muutosta. Martonin ja Boothin (1997, 208) mukaan oppiminen voidaan nähdä monella eri tavalla. Heidän mielestään mielenkiintoinen ja hyödyllinen tapa on nähdä se muutoksena ihmisen kyvyissä kokea asia tietyin tavoin.

Motivaatio on motiivien (eli halujen ja tarpeiden sekä muiden yllykkeiden) aikaansaama tila, jossa yksilö toimii jonkin päämäärän saavuttamiseksi. Motivaation määritelmät huomioivat yleensä vireyden, suunnan ja systeemiorientoitumisen määritelmän osana. Vireys on yksilön energiavoimaa. Suunta viittaa päämäärähakuisuuteen. Systeemiorientoitumisella tarkoitetaan yksilön ja ympäristön palauteprosessia, joka joko vahvistaa tai heikentää motivaatiotilaa, tai suuntaa pyrkimyksen toiseen tavoitteeseen. Motivaatio on tilannesidonnainen. Yleismotivaatiolla tarkoitetaan luonteen määräämiä koettuja tarpeita, ja siten tavoitetaan myös pitkäkestoisen motivaation näkökulma. Yleismotivaatio on siis asenne. Motivaation ja suorituksen välillä on suoraviivainen yhteys: suoritus paranee motivaation voimistuessa. Motivaatio ryhmitellään sisäiseen ja ulkoiseen. Sisäinen motivaatio viittaa tilanteeseen, jossa henkilö toimii täyttääkseen tarpeita, joissa on kyse itsensä toteuttamisesta ja kehittämisestä. Ulkoinen motivaatio on ympäristöstä välittynyt ja on yleensä liittynyt alemmanasteisten tarpeiden tyydyttämiseen, kuten turvallisuuden ja yhteenkuuluvaisuuden tarpeet.
(URL 4.)

Maailmalla näkee yhtä ja toista. Päivi ehti lomaillessakin pohtia motivaatio asioita:

"Vappuna piirtyi silmieni eteen moni-ilmeinen Barcelona. La Ramblaa astellessani rakot jalkapohjissa pysähdyin tuon tuostakin ihmettelmään näkemääni. Ihmettelin, mistä tuli se motivaatio näille henkilöille, jotka ilta toisensa jälkeen esittivät suurelle katuyleisölle toinen toistaan upeampia ja mitä erikoisempia performanssi esityksiä. He tekivät sitä kyllä sydämestään. Kyllä esiintyvjät olivat sisäisesti motivoituneita , luvuusherkkiä. Se ei voinut olla pelkkä ulkoinen motivaatio eurojen toivossa. Ihmisjoukko oli valtava ja niin erilainen verrattuna Oulun katukuvaan.

Toisaalta katukuva antoi poikkileukkauksen myös ihmisten eriarvoisuudesta. Mikä ja millainen oli kerjäläisen motivaatio?

Allaoleva kuva ( 7.) kertoo ihmisen luovuudesta. Se kertoo motivaatiosta ja oppimisensa omistusoikeudesta-harjoittelun tuloksesta. Kuva kertoo myös varainhankinnasta. Se kertoo ehkä osaltaan kestävästäkehityksestä.
Mikä saa ihmisen yrittämään ja tekemään,innostumaan ja kenties innostamaan muutkin mukaan. Kukahan oli opettanut kyseisen moottoripyöriä tekevän henkilön tehtäväänsä? Olikohan kisälli-oppipoika -tekemällä oppii menetelmä tässä taustalla. Miten olis tutkiva oppiminen tai PBL. Entäpä CSCL. Missä on hänen yhteisönsä?




Oppimisen motivaatio
Kuva 7. Mikä häntä motivoi?



Mikä motivoi oppimaan?


“Mikä motivoi oppimaan?” oli Kirsi Juntin luennon jälkeinen viikkotehtävämme. Juntin luento oli mielenkiintoinen ja herätti ryhmämme keskustelemaan erityisesti sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta. Oppija, joka opiskelee ainoastaan saadakseen palkinnon oppimisestaan (arvosanan, päästäkseen jatko-opintoihin tai saavuttaakseen sosiaalista hyväksyntää) on ulkoisesti motivoitunut. Oppija, joka innostuu tehtävästä ilman ulkoisen palkkion tavoittelua, esimerkiksi oman mielenkiinnon ohjaamana, on sisäisesti motivoitunut. Koska toive ulkoisesta palkinnosta ei ole sisäisesti motivoituneen oppijan työskentelyn taustalla, hän on myös yleensä vähemmän luovutusherkkä ja sinnikkäämpi kuin ulkoisesti motivoitunut oppija. Sisäinen motivaatio on siis oppimisen kannalta suotuisampaa kuin ulkoinen motivaatio. (Salovaara, 2004)

Motivaatiolla on tutkittu olevan merkitystä oppimisen kannalta. Motivaatioon vaikuttavat sekä oppijan itsensä sisäiset tekijät, kuten käsitys itsestä oppijana ja oppimiseen liittyvät arvolataukset, että oppimistilanteeseen liittyvät seikat. Nämä ovat vuorovaikutuksessa niin keskenään kuin muiden oppimiseen liittyvien tekijöiden kanssa. Oppijan sisäiset ja oppimistilanteen ulkoiset tekijät muodostavatkin hyvin monimutkaisen systeemisen kokonaisuuden. Itsesäätelyteorioiden avulla on pyritty hahmottamaan motivaation roolia oppimisprosessin kokonaisuudessa. Salovaara, 2004

Motivaatiotutkimuksissa on laajalti keskusteltu motivationaalisten tavoitteiden merkityksestä oppimisessa. On osoitettu, että tavoitteet, joita oppijat toiminalleen asettavat, ennustavat oppimisprosessin luennetta sekä lopputuloksia. Motivationaaliset tavoitteet jaetaan pääpiirteittäin oppimistavoitteisiin ja suoritustavoitteisiin. Oppimistavoitteet viittaavat oppijan pyrkimyksiin lisätä osaamistaan oppimien kautta ja/tai ymmärtää opiskeltava asia. Suoritustavoitteet taas viittaavat oppijan pyrkimyksiin saada palkkio (kuten hyvä arvosana) oppimisen kautta tai osoittaa paremmuuttaan suhteessa toisiin opiskelijoihin. Lisäksi on esitetty myös välttämisorientaatio, jossa opiskelija tekee oppimistehtäviä, jotta säästyy negatiiviselta huomiolta tai välttelee oppimistilanteita. Oppimistavoitteisen motivaation on todettu liittyvän oppimisen kannalta hyvien, syvätason strategioiden käyttöön sekä hyviin oppimistuloksiiin. (Salovaara, 2004)

Isot ja vaativat opintokokonaisuudetkaan ei tunnu niin isoilta kun pilkkoo ne hieman pienenmpiin palasiin. Etenemällä tavoite kerrallaan, yht´äkkiä voi huomatakin olevansa viimeistä pistettä laittamassa tehtävään. Taitavalla oppijalla on kyky säädellä oppimistilanteen kognitiivisia, motivationaalisia ja emotionaalisia tekijöitä sekä ympäristöä, jossa oppiminen tapahtuu. Toisin sanoen oppija ottaa vastuun omasta oppimisestaan. Näitä yksilöllisiä ja opiskeluun liittyviä säätelyprosesseja kutsutaan itsesäätelyksi. Opiskelussa itsesäätely näkyy esimerkiksi, silloin, kun opiskelija asettaa itselleen tavoitteita, arvioi omaa kykyään suoriutua annetusta tehtävästä tai valitsee sopivia oppimisen strategioita eri oppimistilanteisiin. (Järvenoja & Järvelä, 2006, 86.) Tavoitteiden asettamista voi kuvata vaikka portaiden avulla. Jokainen porras kuvaa osatavoitetta ja portaiden yläpäässä on se päätavoite.


Portaat

Kuva 8. Tavoitteiden asettamista


Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä oppimisessa perustellaan monesti sillä, että se innostaa ja motivoi oppilaita. Ajatellaan että teknologian avulla voidaan luoda sellaisia oppimisympäristöjä, joissa oppilas viihtyy ja oppiminen on hauskaa. (Järvelä, Häkkinen & Lehtinen, 2006, 61.) Jossain määrin tämän voi allekirjoittaa. Mutta täytyy kuitenkin muistaa se pääasia: Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa, oppimisessa tai niitä tukevissa toimissa ei tulisi olla itsetarkoitus, vaan laadun tulisi olla määrää tärkeämmässä asemassa. Järvelä et al. (2006, 61) jatkavatkin, että tieto- ja viestintätekniikan vaikutusta oppimisen motivaatioon arvioitaessa on ensin syytä motivaatiotutkimuksen syvällisempään tuntemukseen ennenkuin tehdään johtopäätöksiä tvt:n vaikutuksesta motivaatioon.


Katsaus todellisuuteen: Mikä todella motivoi oppimaan?


  • sisäisestä halusta tietää ja osata asioita
  • palkkiosta, mikä odottaa: tutkintopaperi, herkut, palkankorotus, ulkopuolelta tuleva arvostus
  • näyttämisenhalu: Minä kyllä opin tämän!
  • työpaikka
  • kiinnostava opetustapa
  • ihmisten tapaaminen; tarve kuulua yhteisöön, päästä keskustelemaan itseä kiinnostavista asioista


seuraava sivu

takaisin etusivulle