takaisin etusivulle
seuraava sivu

Yleistä metakognitiosta


Lukeminen ja laskeminen -kognitiiviset perustaidot eivät enää yksin riitä muuttuvassa yhteiskunnassa vaan menestyäkseen muutoksessa yksilöltä vaaditaan oppimaan oppimisen taitoja. Yksilön täytyy osata oppia ja ajatella itsenäisesti. (Iskala & Hurme, 2006, 40.)

Kyse on siis metakognitiivisista taidoista. Metakognitiolla tarkoitetaan tietoisuutta omista tai myös muiden ihmisten kognitiivisista toiminnoista, kuten ajattelusta, oppimisesta ja tietämisestä. Metakognitio jaetaan yleensä tieto- ja taitokomponenteihin. Metakognitiiviset tiedot voidaan jakaa kolmeen tyyppiin:
  1. tiedot ja käsitykset itsestä (ja muista) tiedonkäsittelijänä,
  2. tiedot erilaisista tehtävistä ja niiden suorittamisesta,
  3. tiedot erilaisista strategioista.

Metakognitiiviset taidot ovat kykyä käyttää tätä monipuolista metakognitiivista tietoa oman opiskelun ja oppimisen säätelyssä. (Tynjälä, 1999, 114.)

Merkittävä rooli yksilön metakognition kehittymisessä on niillä sosiaalisilla ja älyllisillä kokemuksilla, joita yksilöä ympäröivä yhteisö hänelle välittää. Yksilö oppii säätelemään omaa ajatteluprosessiaan nimenomaan sosiaalisen vuorovaikutuksen pohjalta. (Eteläpelto, 1997, 99; Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004, 236 – 237.)

Metakognitio tietokoneavusteisessa yhteisöllisessä oppimisessa



Metakognitiivisten tietojen ja taitojen kehitystä voidaan tukea luomalla sellaisia yhteisöllisen toiminnan muotoja, joiden avulla on mahdollista päästä käsiksi omiin ja toisten metakognitiivisiin prosesseihin. Sellaista oppimisympäristöä, joka välittää oman ja muiden ymmärryksen ohjaamisessa tarvittavia taitoja, voidaan kutsua luonteeltaan metakognitiiviseksi. Tällaisessa oppimisympäristössä keskustelun kohteena ovat ymmärtämiseen liittyvät ongelmat. Toimivia esimerkkejä metakognitiivisista oppimisympäristöistä ja käytännöistä ovat muun muassa vastavuoroinen opettamisen ja hajautetun asiantuntijuuden mallit sekä teknologian tukemat oppimisympäristöt. (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004, 239).

Metakognition kannalta tärkeitä prosesseja verkkotyöskentelyssä ovat (Hurme, 29.3. luentomateriaali):
  • Ajattelun näkyväksi tekeminen (making thinking visible)
  • Selittäminen itselle ja muille (Chi & Bassok, )
  • Kysymysten esittäminen (Webb, 1989; King, 1993; Choi, Land & Turgeon, 2005) (help seeking and help providing/Newman 1992)
  • Yksilön oman ja ryhmän kognitiivisen toiminnan säätely (Salomon & Perkins, 1998)

Verkko-opiskelu vaatii siis tietynlaista opiskelutapaa. Koska face-to-face työskentelyä verkko-opiskelussa on harvakseltaan tai ei lainkaan, oman ajattelunsa näkyväksi tekeminen vaatii ehkä enemmän kuin perinteisessä opiskelussa. Keskustelupalstoille kirjoittaminen ja niiden lukeminen ei aina ole helppoa ja voi tuntua hyvinkin aikaa vievältä puuhalta. Tarja-Riitta Hurmeen luennolla (29.3.2007) kävikin ilmi, että metakognition esiintyminen verkkokeskusteluissa on vähäistä. Tieto- ja viestintätekniikalla tuetussa opiskelussa on tärkeää pyrkiä olemaan aktiivisesti mukana verkkokeskusteluissa, tuoda ajatuksensa verkkoympäristöön muiden nähtäväksi, kertoa -ehkä omasta mielestä vähäpätöisistäkin- ongelmista jne. Olla avoin ja luottaa siihen, että ajatuksesi ovat oman ja ryhmän metakognition kannalta hyväksi.

Oppimisvaikeudet liittyvät usein siihen, ettei ole helppoa rikkoa sosiaalisten yhteisöjen välisiä raja-aitoja ja saada kosketusta jonkin asiantuntijakulttuurin osaamiseen ja hiljaiseen tietoon. Tietoverkkojen kehitys luo aikaisempaa paremmat mahdollisuudet opiskelijoiden verkostoitumiseen erilaisten asiantuntijakulttuurien kanssa. Käytettävissä on teknologisia sovelluksia, jotka tukevat osanottajien välistä eriaikaista vuorovaikutusta ja mahdollistavat kaavakuvien, piirustusten, taulukoiden, tilastojen, äänen ja videon jakamisen tekstien lisäksi. (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004, 174).


Transfer, siirtovaikutus tarkoittaa sitä, että yksilö kykenee siirtämään aiemmin opitun asian rakenteen toiseen asiasisältöön. Aiempien tietojen soveltaminen uusiin konteksteihin voi olla positiivista tai negatiivista. Transfer on ilmeisesti yksilön ominaisuus. Ryhmää koskee sitten reflektio. Yksilö voi tietenkin kertoa aikaisemmin oppimastaan toisille, jolloin ryhmäkin hyötyy hänen tiedoistaan.


Sosiaalisesti jaettu metakognitio

Kuva 6. Yhteisymmärrys

Ohjaaja ja ohjattava ovat yhteisymmärryksessä. Ryhmän pelisääntöihin kuuluu, että kaikki saavat kysyä ja kaikenlaiset kysymykset ovat sallittuja. Ryhmän kannalta on huolestuttavinta se, ettei minkäänlaisia epäselvyyksiä näyttäisi olevan. Omassa ryhmässämme työskentely oli avointa ja kriittistä. Ilmapiiri salli eriävät mielipiteet ja niistä pystyimme kasvokkain keskustelemaan ja löytämään yhteisen ratkaisun.


seuraava sivu

takaisin etusivulle